Armanjakki on yksi vanhimmista ranskalaisista tisleistä, ja sen juuret ulottuvat Gasconyen alueelle Lounais-Ranskaan. Juoma on saanut nimensä Armagnacin alueelta, jossa sitä on valmistettu vuosisatojen ajan paikallisista rypäleistä ja pitkän perinteen mukaisella tislauksella. Armanjakki tunnetaan usein rustiikkisempana ja moniulotteisempana kuin monet muut väkevät viinit, ja sen tyyli heijastaa vahvasti alkuperäaluettaan sekä valmistustapaa.
Armanjakin perusraaka-aine on viini, joka tislataan yleensä kerran jatkuvatoimisella kuparisella tislausmenetelmällä. Tämä erottaa sen monista muista tunnetuista tisleistä, jotka käyvät läpi kaksinkertaisen tislauksen. Yksinkertaisempi tislaus säilyttää usein enemmän rypäleen, hedelmän ja mausteiden luonnetta, minkä vuoksi armanjakissa voi olla runsas ja elävä aromimaailma. Yleisiä käytettyjä rypäleitä ovat muun muassa Ugni Blanc, Baco, Folle Blanche ja Colombard.
Armanjakki jaetaan yleensä ikäluokkiin ja tyyleihin. Nuoremmat VS- ja VSOP-merkinnät ovat usein hedelmäisempiä ja hieman napakampia, kun taas XO- ja vuosikertasarmajagit ovat yleensä pehmeämpiä, syvempiä ja kompleksisempia. Vuosikerta-armanjakki on erityinen siksi, että se tulee yhdestä sadosta, jolloin sen maku kertoo tarkasti tietyn vuoden olosuhteista ja tuottajan tyylistä. Vanhetessaan armanjakki saa usein kuivattujen hedelmien, vaniljan, karamellin, pähkinän, tupakan ja mausteiden sävyjä.
Armanjakki eroaa muista väkevistä juomista etenkin alkuperänsä, tislausmenetelmänsä ja usein myös luonteensa vuoksi. Siinä missä esimerkiksi konjakki mielletään monesti hienostuneemmaksi ja sileämmäksi, armanjakki voi olla maanläheisempi, voimakkaampi ja persoonallisempi. Tynnyrikypsytys lisää juomaan rakennetta ja pyöreyttä, mutta säilyttää usein myös sen alkuperäisen hedelmäisyyden ja mausteisuuden. Tämä tekee armanjakista kiinnostavan vaihtoehdon niille, jotka arvostavat vivahteikasta ja alueelleen uskollista tislettä.
Ruokapöydässä armanjakki toimii erityisen hyvin aterian päätteeksi. Se sopii klassisesti tumman suklaan, kuivattujen hedelmien, pähkinöiden ja jälkiruokien, kuten crème brûléen tai omena- ja päärynäpiirakoiden, kanssa. Myös foie gras, voimakkaat juustot ja savustetut maut toimivat armanjakin rinnalla hyvin. Nuorempia armanjakkeja voi käyttää myös cocktaileissa, kun taas pidempään kypsyneet versiot ovat parhaimmillaan sellaisenaan, hitaasti maistellen.