Roséviinit ovat kevyen punaisen ja valkoisen viinin välimaastoon sijoittuva viinityyli, jossa korostuvat raikkaus, marjaisuus ja usein myös hienoinen kukkaisuus. Väri voi vaihdella hyvin vaaleasta sipulin kuoresta aina syvään vadelmanpunaiseen, ja sävy kertoo yleensä jotain rypäleistä sekä siitä, kuinka pitkään kuoret ovat olleet kontaktissa mehun kanssa. Roséviinit ovat monille tuttu erityisesti keväästä ja kesästä, mutta tyylikkäimmillään ne toimivat ympäri vuoden monenlaisen ruoan kanssa.
Roséviinin valmistusmenetelmiä on useita. Tavallisin tapa on antaa punaisista rypäleistä saatavan mehun olla kuorien kanssa vain lyhyen aikaa, jolloin väri ja osa aromeista irtoaa, mutta tanniineja kertyy vain vähän. Toisinaan roséviini voidaan tehdä myös sekoittamalla pieni osa punaista viiniä valkoiseen, vaikka tämä on monissa viinialueissa harvinaisempaa. Lopputuloksena on viini, jossa yhdistyvät valkoviinin eloisuus ja punaviinin marjaisa luonne.
Roséviinien tyyli vaihtelee paljon alueen, rypälelajikkeen ja valmistustavan mukaan. Provencen roséviinit tunnetaan usein erittäin vaaleina, kuivina ja mineraalisina, kun taas esimerkiksi Espanjasta ja Etelä-Italiasta löytyy usein hieman hedelmäisempiä ja täyteläisempiä versioita. Myös kuplivia roséviinejä on paljon: ne voivat olla kevyitä ja raikkaita tai juhlavampia, rakenteeltaan runsaita. Lisäksi osassa viineistä on enemmän hapokkuutta ja yrttisyyttä, toisissa taas kypsää mansikkaisuutta, vadelmaa tai jopa persikkaa.
Historiallisesti rosé ei ole mikään uusi ilmiö. Varhaisissa viininvalmistustraditioissa viinejä tehtiin usein paljon vaaleammiksi kuin nykyiset punaviinit, koska kuorikosketus oli lyhyt ja tekniikat yksinkertaisempia. Nykyinen roséviinin asema omana, tunnistettavana tyylinään on kuitenkin vahvistunut vasta viime vuosikymmeninä, kun laatu, alueelliset erot ja ruokakäyttö ovat nousseet entistä enemmän esiin.
Roséviini erottuu muista viinityypeistä ennen kaikkea tasapainollaan: se on usein kevyempi ja pehmeämpi kuin punaviini, mutta aromikkaampi ja rakenteikkaampi kuin moni valkoviini. Siksi se sopii hyvin tilanteisiin, joissa halutaan viiniä, joka ei ole liian raskas mutta ei myöskään täysin neutraali. Roséviinien luonnollinen raikkaus tekee niistä monikäyttöisiä etenkin ruoalle.
Ruokaparina roséviini toimii erityisen hyvin salaattien, grillatun kalan, äyriäisten, vaalean lihan ja erilaisten kasvisruokien kanssa. Kuivemmat rosét sopivat myös tapasten, antipastojen, sushiannosten ja fetan tai vuohenjuuston seuraan. Hedelmäisemmät ja hieman täyteläisemmät versiot voivat puolestaan sopia hyvin mausteisempien ruokien, esimerkiksi aasialaisten annosten tai grillattujen kana- ja porsasruokien kanssa. Myös kevyesti maustetut kesäruoat ja picnic-tyylinen napostelu ovat roséviinille luontevaa seuraa.
Tarjouksissa olevia roséviinejä vertaillessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, haluaako viiniltä kuivuutta, hedelmäisyyttä vai hieman runsaampaa rakennetta. Eri alueet ja rypälelajikkeet tuovat roséviineihin selvästi erilaisia piirteitä, joten valikoimasta löytyy vaihtoehtoja hyvin monenlaisiin makuihin ja ruokapöytiin.