Samppanja on yksi maailman tunnetuimmista kuohuviineistä, ja se on perinteisesti liitetty juhlahetkiin, juhlistamiseen ja hienostuneeseen ruokapöytään. Nimi on suojattu ja sitä saa käyttää vain Ranskan Champagnen alueella valmistetusta kuohuviinistä. Alueen viileä ilmasto, kalkkipitoinen maaperä ja tarkasti määritellyt valmistusmenetelmät antavat samppanjalle sen tunnistettavan luonteen: eloisan hapokkuuden, hienon mousse- eli kuplarakenteen ja usein leipäisen, paahteisen tai sitruksisen aromiprofiilin.
Samppanjan historia ulottuu vuosisatojen taakse, ja sen kehitys nykyiseen muotoonsa liittyy vahvasti toiseen käymiseen pullossa, jota kutsutaan perinteiseksi menetelmäksi. Menetelmä vakiintui vähitellen 1600- ja 1700-luvuilla, kun viinintekijät alkoivat hallita pullokäymistä ja kuplien syntyä. Myöhemmin samppanjasta tuli kansainvälinen laadun ja juhlan symboli, mutta sen taustalla on edelleen hyvin käsityömäinen ja tarkka viininvalmistus.
Samppanjaa valmistetaan useimmiten kolmesta päärypäleestä: pinot noirista, pinot meunierista ja chardonnaysta. Pinot noir tuo rakennetta, voimaa ja punaisten marjojen sävyjä, pinot meunier pehmeyttä ja hedelmäisyyttä, ja chardonnay raikkautta, eleganssia sekä sitruksisia ja kukkaisia vivahteita. Näistä tehdään useita tyylejä, kuten non-vintage-samppanjaa, vuosikertasamppanjaa, blanc de noirs -samppanjaa, joka tehdään tummista rypäleistä, sekä blanc de blancs -samppanjaa, joka valmistetaan vain valkoisista rypäleistä, yleensä chardonnaysta. Lisäksi rosé-samppanja on oma tyylinsä, jossa korostuvat usein punaiset marjat ja hieman runsasmpi aromimaailma.
Samppanja eroaa monista muista kuohuviineistä ennen kaikkea alkuperänsä ja valmistustapansa vuoksi. Vaikka kuplivia viinejä tuotetaan ympäri maailmaa, samppanjan erityisyys syntyy Champagnen alueen olosuhteiden, rypälelajikkeiden ja perinteisen pullokäymisen yhdistelmästä. Tämän ansiosta samppanjassa on usein hienostuneempi ja moniulotteisempi rakenne kuin monissa tankkimenetelmällä valmistetuissa kuohuviineissä. Se ei ole vain kuplivaa viiniä, vaan usein myös pitkä kypsytyksen ja tarkoin hallitun viininteon tulos.
Ruokapöydässä samppanja on yllättävän monipuolinen. Kuiva brut-samppanja sopii hyvin aperitiiviksi, äyriäisten, ostereiden, sushin ja suolaisten pikkupalojen kanssa. Hieman täyteläisemmät ja pidempään kypsytetyt samppanjat toimivat hyvin esimerkiksi paistetun kalan, vaalean lihan ja kermaisten kastikkeiden kanssa. Rosé-samppanja käy mainiosti marjaisien jälkiruokien, ankka-annosten ja savustetun kalan pariksi. Myös suolaiset snacksit, pehmeät juustot ja ranskalainen keittiö yleensäkin sopivat samppanjan rinnalle luontevasti.
Samppanja on parhaimmillaan, kun sen antaa toimia sekä juhlajuomana että ruokaviininä. Sen raikas hapokkuus, hienot kuplat ja monivivahteinen aromi tekevät siitä helposti lähestyttävän mutta samalla vaativan viinin, jonka eri tyylit tarjoavat paljon tutkittavaa niin satunnaiselle maistajalle kuin kokeneemmallekin viinin ystävälle.