Bourgogne on yksi maailman tunnetuimmista viinialueista, ja sen maine perustuu pitkälti tarkasti rajattuihin tarhoihin, pitkään viiniperinteeseen ja siihen, että pienetkin paikanvaihdokset voivat näkyä selvästi viinin luonteessa. Alue sijaitsee Itä-Ranskassa, ja siellä viiniä on viljelty jo vuosisatojen ajan, erityisesti luostarien ja myöhemmin kartanoiden hoitamilla tarhoilla. Bourgognen viineissä korostuu usein terroir-ajattelu eli ajatus siitä, että maaperä, ilmasto ja sijainti määrittävät viinin tyyliä enemmän kuin viinintekijän käsiala.
Bourgognen tärkeimmät rypäleet ovat Pinot Noir ja Chardonnay, vaikka alueella tuotetaan myös pienempiä määriä Gamayta, Aligotéa ja muutamia muita lajikkeita. Punaiset Bourgognen viinit tehdään yleensä Pinot Noirista, ja ne tunnetaan usein punaisista marjoista, kukkaisuudesta, mausteisuudesta ja elegantista rakenteesta. Valkoiset viinit puolestaan perustuvat Chardonnayyn, ja niiden tyyli voi vaihdella raikkaasta ja mineraalisesta aina täyteläiseen ja tammen sävyttämään. Alueen etelämpänä sijaitsevassa osassa, erityisesti Beaujolais’ssa, Gamay on tärkeä, mutta varsinaisessa Bourgognessa painotus on selvästi Pinot Noirin ja Chardonnayn ympärillä.
Bourgogne jakautuu useisiin tasoihin ja alueilta tuleviin viineihin. Yleisimmällä tasolla ovat alueelliset viinit, joiden jälkeen tulevat kyläviinit, premier cru -viinit ja aivan huipulla grand cru -viinit. Tämä hierarkia kuvastaa Bourgognen vahvaa käsitystä yksittäisten tarhojen merkityksestä. Monet kuluttajat huomaavatkin, että Bourgognessa viinin nimi kertoo usein enemmän alkuperästä kuin rypälelajikkeesta: etiketeissä korostuvat kylä, tarha tai viinitila, eivät niinkään lajikkeet kuten monilla muilla viinialueilla.
Bourgogne eroaa monista muista viinialueista juuri hienovaraisuudellaan. Siinä missä esimerkiksi lämpimämmistä alueista tulevat viinit voivat olla hedelmäisempiä, tanniinisempia tai voimakkaammin tammitettuja, Bourgognen viinit ovat usein sävykkäitä, vivahteikkaita ja rakenteeltaan tarkkoja. Punaviineissä tämä tarkoittaa usein kevyempää väriä mutta monikerroksista aromimaailmaa, ja valkoviineissä puolestaan mineraalisuutta, sitruksisuutta, omenaa, valkoisia kukkia ja toisinaan voita tai paahteisuutta. Moni Bourgognen viini kehittyy hyvin pullossa, mutta tyyli vaihtelee paljon alueen, vuosikerran ja tuottajan mukaan.
Ruokapöydässä Bourgogne on erittäin monikäyttöinen. Pinot Noir -pohjaiset punaviinit sopivat hyvin esimerkiksi kanan, ankan, riistan, sieniruokien ja paahdettujen juuresten kanssa. Chardonnay-viinit toimivat erityisen hyvin kalan, äyriäisten, vaalean lihan, kanan ja kermaisten kastikkeiden rinnalla. Myös kypsytetyt juustot, kuten Comté ja muut pähkinäiset juustot, ovat luontevia kumppaneita monille Bourgogne-viineille. Alueen viinit kestävät usein ruokaa hyvin juuri siksi, että niiden rakenne on tasapainoinen eikä aromimaailma ole liian päällekäyvä.
Historiallisesti Bourgogne on ollut yksi Euroopan tärkeimmistä viinialueista, ja sen nykyinen maine rakentuu pitkästä kehityksestä, tarkasta tarhajaosta ja siitä, että viinejä on perinteisesti tehty pienissä erissä. Tämä tekee Bourgognesta kiinnostavan erityisesti niille, jotka arvostavat viinissä paikkaa, tarkkuutta ja vaihtelua. Jokainen kylä ja tarha voi tuoda viiniin oman tunnistettavan sävynsä, mikä tekee alueesta poikkeuksellisen monimuotoisen ja samalla vähän arvoituksellisenkin.