Bordeaux on yksi maailman tunnetuimmista viinialueista, ja sen nimi herättää usein mielikuvan klassisesta punaviinistä, mutta alueen kirjo on paljon laajempi. Ranskassa Lounais-Atlantin tuntumassa sijaitseva Bordeaux on ollut vuosisatojen ajan viinikulttuurin keskus, jossa ilmasto, jokilaaksot ja monipuolinen maaperä luovat hyvät olosuhteet sekä puna- että valkoviinien valmistukseen. Alueen viiniperinne on vahvasti sidoksissa satamiin, kauppaan ja historiallisiin viinireitteihin, joiden kautta Bordeaux’sta on tullut kansainvälinen viiniviite.
Bordeaux’n viinejä yhdistää usein se, että ne ovat sekoiteviinejä eli useista lajikkeista koostuvia cuvéita. Punaisissa viineissä keskeisiä rypäleitä ovat Cabernet Sauvignon, Merlot, Cabernet Franc, Petit Verdot ja Malbec, kun taas valkoviineissä käytetään muun muassa Sauvignon Blancia, Sémillonia ja Muscadellea. Tämä tekee Bordeaux’sta erilaisen moniin muihin viinialueisiin verrattuna, joissa yhden lajikkeen viinit ovat yleisempiä. Se myös antaa tuottajille mahdollisuuden hakea tasapainoa, rakennetta, hedelmäisyyttä ja kypsymispotentiaalia eri tavoin.
Alue jaetaan tavallisesti vasempaan ja oikeaan rantaan sekä Entre-Deux-Mersiin, joka sijaitsee jokien välissä. Vasemman rannan tunnetuimmat alueet, kuten Médoc ja Graves, ovat usein Cabernet Sauvignon -painotteisia ja tuottavat ryhdikkäitä, tanniinisia punaviinejä, joissa voi olla mustaherukkaa, setriä, tupakkaa ja kivisiä sävyjä. Oikealla rannalla, esimerkiksi Saint-Émilionissa ja Pomerolissa, Merlot on usein pääosassa, ja viinit ovat tyyliltään pehmeämpiä, täyteläisempiä ja hedelmäisempiä. Bordeaux’sta löytyy myös makeita jälkiruokaviinejä, erityisesti Sauternes’ista, joissa jalohome tuo viiniin hunajaisuutta, aprikoosia ja trooppista hedelmäisyyttä.
Bordeaux’n historia viinialueena ulottuu pitkälle keskiajalle, jolloin alueen viinejä vietiin jo laajalti Englantiin ja myöhemmin muualle Eurooppaan. Ajan myötä alueen viinityylit, luokittelut ja châteaux-perinne muodostuivat osaksi Bordeaux’n identiteettiä. Monille kuluttajille Bordeaux merkitsee edelleen viiniä, jossa korostuvat rakenne, tasapaino ja kyky kehittyä pullossa vuosien ajan. Parhaimmillaan alueen viinit eivät ole pelkästään runsaita, vaan hienostuneita ja kerroksellisia.
Ruokapöydässä Bordeaux toimii erityisen hyvin lihan, paahteisten makujen ja umamipitoisten ruokien kanssa. Punaiset Bordeaux-viinit sopivat esimerkiksi naudanlihalle, karitsalle, ankanrinnalle, sieniruoille ja koville juustoille. Pehmeämmät oikean rannan viinit toimivat usein hyvin myös grillatun kalan, siipikarjan ja lampaan kanssa. Valkoiset Bordeaux-viinit puolestaan sopivat äyriäisille, kalalle, vuohenjuustolle ja yrttisille salaateille, kun taas makeat Sauternes-viinit täydentävät sinihomejuustoja, foie gras’ta ja hedelmäisiä jälkiruokia.
Bordeaux’ta pidetään usein viinimaailman peruskivenä, koska se edustaa klassista, alueellista tyyliä, jossa yhdistyvät perinne, lajike-sekoitukset ja eri kasvupaikkojen vaikutus. Sen viineissä ei yleensä haeta yksittäisen rypäleen näkyvintä ilmaisua, vaan kokonaisuutta, jossa rakenne, aromit ja kypsytys tukevat toisiaan. Juuri tämä tekee Bordeaux’sta niin tunnistettavan ja monipuolisen kategorian niin arkiseen ruokaviinihetkeen kuin juhlavampaan ateriaan.