Luonnonviini on sateenvarjokäsite viineille, jotka tehdään mahdollisimman vähän puuttuen, sekä viinitarhassa että kellarissa. Ajatus on yksinkertainen: antaa rypäleen, vuosikerran ja kasvupaikan näkyä mahdollisimman selvästi. Käytännössä tämä tarkoittaa usein luomuun tai biodynaamisuuteen kallistuvaa viljelyä, käsinpoimintaa, spontaanikäymistä luonnonhiivoilla ja mahdollisimman vähäistä lisäaineiden käyttöä. Kaikilla tuottajilla ei ole täysin samaa määritelmää, joten luonnonviinin maailma on monimuotoinen ja joskus myös hieman väljästi rajattu.
Luonnonviinin historia liittyy osittain vastareaktioon teollistuneelle viininvalmistukselle. Kun 1900-luvulla viinin tuotantoa alettiin standardoida yhä enemmän, osa tuottajista halusi palata menetelmiin, joissa viini sai kehittyä vapaammin. Erityisesti viime vuosikymmeninä luonnonviinit ovat nousseet esiin pieniltä tuottajilta ja viinibaareista lähteneen kiinnostuksen myötä. Taustalla on usein ajatus maaperän, biodiversiteetin ja viinin alkuperän kunnioittamisesta sekä kevyemmästä teknisestä ohjauksesta.
Luonnonviinien joukossa on useita tyylejä. Ne voivat olla valko-, puna- tai kuohuviinejä, ja myös oranssiviinit eli pitkään kuorikontaktissa olleet valkoviinit kuuluvat usein samaan keskusteluun. Osa luonnonviineistä on hyvin kirkkaita ja raikkaita, osa taas sameampia, rustiikkisempia ja aromimaailmaltaan villimpiä. Niissä voi esiintyä hiivaisia, hedelmäisiä, yrttisiä tai jopa hieman eläimellisiä sävyjä, ja joissakin viineissä pieni määrä sameutta tai sakkaa kuuluu tyyliin. Koska käsittely on vähäistä, sama rypälelajike voi näyttää luonnonviinissä hyvin erilaiselta kuin tavanomaisesti tehdyssä viinissä.
Luonnonviini eroaa muista viinityypeistä ennen kaikkea valmistustavassaan. Siinä korostuu vähemmän puhdaslinjainen tekninen tarkkuus ja enemmän raakaa, elävää ilmaisua. Monissa tavallisissa viineissä käytetään enemmän säätelyä: esimerkiksi tarkkaa lämpötilanhallintaa, valikoituja hiivoja, kirkastamista ja suodatusta. Luonnonviinissä näitä vaiheita voidaan tehdä vähemmän tai ei lainkaan, minkä vuoksi lopputulos voi vaihdella enemmän pullosta toiseen. Juuri tämä tekee kategoriasta kiinnostavan, mutta samalla se vaatii usein avoimempaa suhtautumista viinin luonteeseen.
Ruokapöydässä luonnonviinit toimivat usein hyvin sellaisten ruokien kanssa, joissa on paljon aromia, tekstuuria tai mausteisuutta. Raikkaat valkoiset ja kuplat sopivat esimerkiksi äyriäisten, paistetun kalan, salaattien ja pehmeiden juustojen kanssa. Rotevammat punaiset kestävät hyvin grilliruokaa, lintuja, sieniä ja hitaasti kypsennettyjä annoksia. Oranssiviinit ja muut kuorikontaktiviinit puolestaan ovat monikäyttöisiä ruokaviinejä, jotka toimivat usein hyvin kasvisruoan, itämaisten mausteiden ja umamipitoisten ruokien kanssa. Luonnonviinejä voi lähestyä myös uteliaasti: ne eivät aina muistuta perinteistä, tasaisesti hiottua viinityyliä, mutta juuri siksi ne tarjoavat paljon erilaisia makumaailmoja tutkittavaksi.