Champagne on kuohuviinien tunnetuin ja arvostetuin tyyli, ja sen nimi on tarkasti sidottu Ranskan Champagnen alueeseen. Aito samppanja valmistetaan siellä tietyistä rypäleistä, joista tärkeimpiä ovat Chardonnay, Pinot Noir ja Pinot Meunier. Juoman erityispiirre syntyy perinteisestä pullokäymismenetelmästä, jossa hiilidioksidi muodostuu luonnollisesti pullon sisällä. Tämä tekee samppanjasta usein hienokuplaista, moniulotteista ja rakenteeltaan erottuvan verrattuna moniin muihin kuohuviineihin.
Samppanjan historia ulottuu vuosisatojen taakse, mutta nykyinen maine syntyi vähitellen 1600- ja 1700-luvuilla, kun alueen viinintekijät kehittivät menetelmiä kuplien hallintaan ja viinin laadun tasapainottamiseen. Aluksi kuplia pidettiin jopa virheenä, mutta ajan myötä niistä tuli samppanjan tunnusmerkki. Nykyisin alueen sääntely on tarkkaa: tuotantoalue, rypälelajikkeet, sato, valmistusmenetelmät ja kypsytysajat on määritelty tarkasti, jotta tyyli säilyy tunnistettavana.
Samppanjasta on useita tyylejä. Yleisin on brut, joka on kuiva ja raikas. Lisäksi on olemassa extra brut ja brut nature, joissa sokeria on hyvin vähän tai ei lainkaan, sekä demi-sec, joka on selvästi makeampi ja sopii erityisesti jälkiruokien kanssa. Väri voi vaihdella valkoisesta rosé-samppanjaan, joka saa sävynsä joko lyhyestä kuorikontaktista tai sekoittamalla punaista ja valkoista viiniä. Myös vuosikertasamppanjat ovat oma luokkansa: ne tehdään yhden sadon rypäleistä ja heijastavat vahvemmin kyseisen vuoden olosuhteita.
Samppanja eroaa muista kuohuviineistä erityisesti alkuperänsä, valmistusmenetelmänsä ja usein myös hintatasonsa vuoksi. Verrattuna esimerkiksi proseccoon tai crémantiin samppanjassa korostuvat usein syvempi rakenne, hiivan tuomat briossi- ja paahteiset aromit sekä pidempi kypsytys pullossa. Samppanjassa yhdistyvät raikkaus ja moniulotteisuus tavalla, joka tekee siitä hyvin tunnistettavan sekä aperitiivina että ruokapöydässä.
Ruokaparina samppanja on yllättävän monipuolinen. Kuiva brut sopii hyvin esimerkiksi ostereiden, äyriäisten, sushin, kevyiden kalojen ja suolaisten pikkupalojen kanssa. Täyteläisemmät ja pidempään kypsyneet samppanjat toimivat myös kanan, vaalean lihan, sieniruokien ja kermaisten kastikkeiden seurana. Rosé-samppanja taas sopii hyvin esimerkiksi lohen, ankan, marjaisia elementtejä sisältävien ruokien ja jopa joidenkin jälkiruokien kanssa. Makeampi demi-sec puolestaan toimii hedelmäisten jälkiruokien ja leivonnaisten parina.
Samppanjan tarjoilussa lämpötila on tärkeä: viini maistuu yleensä parhaalta hyvin viilennettynä, mutta ei liian kylmänä, jotta aromit pääsevät esiin. Myös lasivalinta vaikuttaa kokemukseen; kapea kuohuviinilasi säilyttää kuplat, mutta hieman leveämpi tulppaanimalli antaa enemmän tilaa tuoksuille. Samppanja on viini, jossa yksityiskohdilla on suuri merkitys, ja juuri siksi se kiinnostaa sekä juhlahetkissä että ruokajuomana.