Mathias Thorstein Breinholt

Banfi oli yksi ensimmäisistä Brunello-viineistä, joihin tutustuin, ja siksi sillä on yhä erityinen paikka sydämessäni. Tässä viinissä on kaikkea sitä, mitä Brunellossa rakastan – kypsiä kirsikoita, mausteita, rakennetta ja upea tasapaino voiman ja eleganssin välillä. Viini, joka muistuttaa minua siitä, miksi aikanaan rakastuin Sangioveseen ja Toscanan viineihin.

Nyt lähestymme kylmiä kuukausia ja ennen kaikkea joulua, ja minulle se tarkoittaa, että on aika saada lasiin hieman enemmän voimaa ja runsautta. Tässä saat ihastuttavan Valpolicellan, jossa on runsaasti mehukkaita kirsikoita, punaisia marjoja ja upeaa raikkautta, joka tekee siitä uskomattoman helposti juotavan. Viini, joka sopii täydellisesti kauden tunnelmallisille illallisille ja jonka tarjoilen mielelläni kevyesti viilennettynä.

Jos haluaa todella hemmotella itseään Martininpäivän illallisella, Beaucastel 2009 on loistava valinta. Iän myötä viiniin on kehittynyt kuivattujen yrttien, nahan ja kypsien tummien marjojen moniulotteisuutta. Pyöristyneet tanniinit ja mausteinen syvyys toimivat uskomattoman hienosti yhdessä ankan rasvaisuuden, intensiivisen kastikkeen ja makeahkojen lisukkeiden kanssa. Viini, joka voi todella nostaa koko illallisen uudelle tasolle.

Minulle Pinot Noir ja ankka ovat yksi aivan klassisista yhdistelmistä. Tässä saadaan elegantti burgundilainen, jossa on mehukkaita punaisia marjoja, hienoja tanniineja ja ihanaa raikkautta. Viinin hapokkuus leikkaa kauniisti ankan rasvaisuutta, samalla kun hienostunut hedelmäisyys toimii sekä punakaalin että karamellisoitujen perunoiden kanssa. Erinomainen valinta, jos haluaa voiman sijaan hienostuneisuutta.

Rakastan ikääntynyttä Burgundia silloin, kun se saa näyttää, mitä aika voi tehdä Pinot Noirille. Chicotot 1996:lla on takanaan lähes 30 vuotta, eikä tässä ole kyse tuoreesta hedelmäisyydestä, vaan metsänpohjasta, kuivatuista yrteistä, nahasta ja moniulotteisuudesta. Nuits-Saint-Georges, jossa on historiaa lasissa – sellaisen pullon avaisin rauhassa ja jakaisin hyvien ystävien kanssa.

Mitäpä Romanée-Contista voisi enää melkein kirjoittaa? Yksi niistä pulloista, joita useimmat viininystävät unelmoivat maistavansa edes kerran elämässään. DRC:n vuoden 2016 viini on Burgundia aivan ylimmältä hyllyltä, Pinot Noiria, jossa on äärimmäistä hienostuneisuutta, moniulotteisuutta ja historiaa jokaisessa pisarassa. Se on yhä omalla bucket listallani… jos joku sattuisi kaipaamaan jakokaveria sille!

Chavost on samppanjaa uteliaammalle puolelle, ja se on juuri minun makuuni. Eureka on eloisa, mehukas ja täynnä energiaa, kypsää hedelmää, sitrusta ja kevyen villiä ilmettä. Brut Nature, joten mitään ei peitetä dosagella, vain puhdasta, suoraa ja erittäin helposti juotavaa samppanjaa. Ei välttämättä klassinen, mutta todella hauska juotava!

Koji Nakada tekee Bourgognea aivan omalla tarinallaan, ja olen aina ollut hänen viineistään kiehtoutunut. Tässä saa Meursault’n, jossa on sekä täyteläisyyttä että hienostuneisuutta – kypsää sitrusta, pähkinöitä, voita ja kaunista mineraalisuutta. Ilmaisultaan klassinen, mutta täynnä persoonallisuutta. Viini, jolle antaisin mielelläni runsaasti aikaa lasissa ja vielä enemmän aikaa kellarissa.

Minulla on todella heikkous Fanny Sabren viineihin. Hänen Bourgogne Blancinsa on Chardonnayta ilman turhaa meikkiä: mehukas, eloisa ja siinä on juuri oikea yhdistelmä raikasta sitrusta, kypsää hedelmää ja hienovaraista tammea. Burgundia, jota tekee mieli vain juoda ilman, että sitä tarvitsee miettiä liikaa. Jäähdytä se, avaa pullo ja nauti!

Jos ajattelet yhä, että suuren Chardonnayn täytyy tulla Bourgognesta, maista tätä. Wasenhaus näyttää, miten vakavasti Badenia pitäisi ottaa: viileää hedelmää, kalkkia, suolaisuutta ja uskomatonta tarkkuutta, mutta silti riittävästi tekstuuria pitämään otteessaan. Minulle tämä on Chardonnayta, jossa on sekä jännitettä että juotavuutta, ja viini, joka tekee vaikeaksi olla katsomatta enemmän Saksan suuntaan.

Viini kesän viimeisiin hetkiin, kun illat alkavat viiletä hieman, mutta niistä ei ole vielä aivan valmis päästämään irti. Maillartin Roséssa on sitä raikasta punaista hedelmäisyyttä ja energiaa, jota terassilla toivoo, mutta samalla myös riittävästi syvyyttä ja rakennetta loppukesän ruoille. Raikas, kuiva ja uskomattoman hurmaava, juuri sellaista rosé-samppanjaa, jota itse haluan juoda juuri nyt!