Lagrein: Etelä-Tirolin oma tumma punaviinirypäle
Lagrein on vanha alkuperäislajike Etelä-Tirolin (Alto Adige) laaksoista, aivan Pohjois-Italian pohjoisosasta. Nimi viittaa Trentinon Vallagarinan laaksoon, mutta rypäleen sydän on Bolzanon ympärillä, erityisesti Griesin kaupunginosassa. Lämpimässä laaksossa köynnökset kasvavat hiekkaisilla, rapautuneen porfyyrin maaperillä ja saavat lämmön ja pitkän kypsymisajan, jota lajike tarvitsee. Lagrein mainitaan Griesissä kirjallisissa lähteissä jo keskiajalla.
DNA-tutkimukset osoittavat, että Lagrein polveutuu Trentinon Teroldegosta, on Marzeminon sisarlajike ja sukua sekä Syrahille että Pinot Noirille. Nykyään Lagrein on Etelä-Tirolin toiseksi viljellyin punainen rypäle Vernatschin (Schiava) jälkeen. Alueen ulkopuolella istutuksia on vain vähän, muun muassa Australiassa ja Kaliforniassa.
Miltä Lagrein maistuu? Dunkel, Kretzer ja sekoitukset
Lagreinista syntyy syvänvärinen, lähes sinimusta punaviini, jonka tuoksussa on tummia kirsikoita, luumua ja orvokkia. Suussa tulevat esiin kaakao, hienoinen mausteisuus ja maanläheinen, mineraalinen sävy, joita kantavat raikas hapokkuus ja selvät mutta harvoin karheat tanniinit. Kevyemmät viinit ovat mehukkaita ja hedelmäisiä, ja ne juodaan nuorina. Riserva kypsyy pidempään ennen myyntiä, usein tammessa, ja on tiiviimpi ja mausteisempi, ja se kestää muutaman vuoden kellaroinnin.
Etiketeissä näkyy kaksi perinteistä tyyliä. Lagrein Dunkel (Scuro) on tumma punaviini, ja Lagrein Kretzer (Rosato) on Etelä-Tirolin nimitys roseelle: vaaleampi, raikkaampi ja punaisten marjojen sävyinen, kuten Tramin Lagrein Rosè ja Terlano Lagrein Rosè Tradition. Lagreinia käytetään myös sekoituksissa. Bolzanon yläpuolisilta rinteiltä tuleva St. Magdalener on pääosin Vernatschia, ja pienempi osuus Lagreinia tuo siihen väriä ja ryhtiä. Siksi täältä löytyvät myös Franz Gojerin St. Magdalener ja Kellerei Bozenin Huck am Bach sekä Franz Haasin Sofi Rosso ja Pojer e Sandrin Rosso Faye Trentinosta.
Lagreinin tuottajat Etelä-Tirolista
Griesin lämpimät porfyyririnteet antavat tavallisesti täyteläisimmät ja tummimmat Lagreinit, ja moni tuottaja nimeää parhaan viininsä tilan, rinteen tai maaperän mukaan. Siksi etiketissä lukee usein Riserva ja tilan nimi, kuten Porphyr, Lareith, Urban tai Mantsch.
Cantina Terlano tekee sekä Lagrein Gries Riservaa että Porphyr Riservaa, ja Kellerei Bozen on mukana muun muassa Perl Lagreinilla. Franz Gojer on mehukkaan Granatin takana. Überetschin ja Unterlandin alueelta tulevat Kellerei Kaltern ja Lareith Riserva, Cantina Tramin ja Urban Riserva, Colterenzio ja Mantsch sekä Erste+Neue ja Puntay. Alois Lageder, Tiefenbrunner, Elena Walch, Kurtatsch, Hofstätter, Abbazia di Novacella ja Franz Haas täydentävät kuvan, ja Trentinosta mukana ovat La Vis ja Cavit. Lisää alueen viinejä löydät sivulta Trentino-Alto Adige.
Mikä ruoka sopii Lagreinille?
Lagrein on ruokaviini. Se sopii paisteille, lampaalle ja naudalle, riistalle kuten peuralle ja villisialle sekä mausteisille, kypsytetyille juustoille. Myös porsaanpaisti ja muut tuhdit alppikeittiön ruoat toimivat hyvin. Kretzer on kevyempi ja sopii yksinkertaisempiin ruokiin ja alkupaloihin. Lisää punaviinejä löydät valikoimastamme punaviini, lisää maan viinejä sivulta Italia ja raikkaita pulloja kohdasta roseeviini.
Usein kysyttyä Lagreinista
Mistä Lagrein on kotoisin?
Lagrein on kotoisin Etelä-Tirolista (Alto Adige) Pohjois-Italiasta. Perinteinen alue on Gries Bolzanon vieressä, mutta lajiketta viljellään koko Etelä-Tirolissa ja vähemmän myös Trentinossa.
Miltä Lagrein maistuu?
Tummilta kirsikoilta, luumulta ja orvokilta, usein kaakaon ja mausteiden sävyin. Viinissä on raikas hapokkuus ja napakat mutta pyöreät tanniinit.
Mikä ero on Lagrein Dunkelilla ja Lagrein Kretzerillä?
Dunkel on tumma punaviini, Kretzer on samasta rypäleestä lyhyemmällä kuorikontaktilla tehty roseeviini.
Mitä Riserva tarkoittaa Lagreinin etiketissä?
Riserva on viini, jota on kypsytetty pidempään ennen myyntiä. Se on yleensä tuottajan valikoiduista rypäleistä tehty, tiiviimpi ja tanniinisempi versio.
Voiko Lagreinia kellaroida?
Nuoret Lagreinit juodaan parhaiten muutaman vuoden sisällä, mutta hyvän tuottajan Riserva voi kehittyä pullossa pidempään.