Lambrusco: Emilia-Romagnan kuplivat punaviinit ja roseet
Lambrusco on sekä rypäleperhe että viinityyli. Se syntyy Pohjois-Italian Emilia-Romagnassa, Modenan ja Reggio Emilian tasangoilla Po-joen eteläpuolella, ja pieni osa tulee Lombardian puolelta Mantovasta. Lambrusco ei ole yksi lajike vaan joukko sukulaisrypäleitä, joista tärkeimmät ovat Lambrusco di Sorbara, Lambrusco Salamino, Lambrusco Grasparossa, Lambrusco Maestri ja Lambrusco Marani. Niistä tehdään useimmiten kevyesti kuplivaa (frizzante) tai täysin vaahtoavaa (spumante) punaviiniä tai roseeta.
Hyvä Lambrusco on raikas, hedelmäinen ja kuiva viini, jossa on punaisia marjoja, kirsikkaa, orvokkia ja virkistävä hapokkuus. Kevyt kupla ja maltillinen alkoholi tekevät siitä ruokaviinin, jota Emiliassa juodaan arkena ja juhlassa. Makea, massatuotettu Lambrusco antoi tyylille aikanaan huonon maineen, mutta nykyään moni pientuottaja tekee kuivaa, terroiria korostavaa viiniä, jota arvostetaan sommelierien keskuudessa.
Sorbara, Salamino ja Grasparossa: Lambruscon tärkeimmät tyylit
Lambrusco di Sorbara on tyyleistä vaalein ja hienostunein. Se kasvaa hiekkaisilla mailla Secchia- ja Panaro-jokien välissä Modenan pohjoispuolella. Väri vaihtelee vaaleasta rubiinista kirkkaan vaaleanpunaiseen, ja tuoksussa on orvokkia, ruusua ja metsämansikkaa. Monet Sorbara-viinit ovat lähempänä roseeviiniä kuin punaviiniä, ja hapokkuus on terävä.
Lambrusco Salamino di Santa Croce sijoittuu keskelle: väri on syvempi ja hedelmä mehukkaampi kuin Sorbarassa, mutta tanniinit pysyvät pehmeinä. Nimi tulee terttujen pitkulaisesta, salamia muistuttavasta muodosta.
Lambrusco Grasparossa di Castelvetro kasvaa Modenan eteläpuolen kukkuloilla. Se on tyyleistä tanniinisin ja täyteläisin, väriltään syvän purppurainen, ja maussa on tummia kirsikoita ja luumua. Reggio Emilian Lambrusco Reggiano -viineissä käytetään usein Salaminoa, Maestria ja Maranita, joskus myös Ancellottaa värin syventämiseen.
Kuplat kolmella tavalla
Suurin osa Lambruscosta saa kuplansa painesäiliössä (Charmat-menetelmä), joka säilyttää hedelmän raikkaana. Perinteinen tapa on toinen käyminen pullossa ilman sakan poistoa (rifermentato in bottiglia tai col fondo): viini on hieman sameaa, kuivaa ja maanläheistä. Kolmas tapa on samppanjamenetelmä (metodo classico), jossa viini kypsyy pullossa hiivasakan päällä ja kupla on hienojakoinen. Valikoimassa on sekä pullossa käyneitä että metodo classico -viinejä.
Lambrusco-tuottajat valikoimassa: Sorbarasta Modenan kukkuloille ja Reggio Emiliaan
Sorbaran tyylistä löytyy Cantina della Voltan metodo classico -viinejä ja Rimosso, Cavicchiolin Vigna del Cristo, Paltrinierin Sant'Agata sekä Cantina di Carpi e Sorbaran Omaggio a Gino Friedmann. Pullokäymisen ystäville on Bergiantin ja Camillo Donatin luonnonläheisiä Lambruscoja, ja Modenan seudulta tulevat myös Fratelli Raguzzonin frizzante-viinit. Reggio Emilian ja Parman suunnalta tulevat Medici Ermeten Gran Concerto, Rinaldinin Vecchio Moro ja Cantine Cecin Otello-sarja. Lambruscon lisäksi kannattaa katsoa muut italialaiset kuohuviinit ja koko Italian valikoima.
Lambrusco ja ruoka: Emilian keittiön luonteva pari
Lambrusco on tehty Emilian keittiötä varten. Kupla ja hapokkuus leikkaavat rasvaa, joten viini sopii mortadellalle, Parman kinkulle, salamille ja Parmigiano Reggianolle. Klassinen pari on tortellini brodossa tai lasagne, ja talvella cotechino tai zampone. Kevyt Sorbara toimii myös sushin, kalan ja kasvisruokien kanssa, kun taas tanniinisempi Grasparossa kestää grilliruoan, pizzan ja makkarat. Tarjoile Lambrusco viileänä, noin 10–12 asteessa.
Usein kysyttyä Lambruscosta: makeus, tyylit ja tarjoilu
Onko Lambrusco punaviini vai kuohuviini?
Molempia. Lambrusco on useimmiten kuplivaa punaviiniä, mutta sitä tehdään myös roseena ja joskus valkoisena. Kuplan voimakkuus vaihtelee kevyestä frizzantesta täyteen spumanteen.
Onko Lambrusco makeaa?
Ei välttämättä. Etiketin secco tarkoittaa kuivaa, amabile ja semisecco puolimakeaa ja dolce makeaa. Laadukkaat Lambruscot ovat useimmiten kuivia.
Mikä on Lambrusco Grasparossa di Castelvetro?
Se on Modenan eteläpuolen kukkuloilta tuleva DOC-nimitys, jonka viineistä vähintään 85 prosenttia on Lambrusco Grasparossaa. Viinit ovat tummia, täyteläisiä ja tanniinisempia kuin muut Lambruscot.
Kuinka kauan Lambrusco säilyy?
Useimmat Lambruscot on tarkoitettu juotaviksi nuorina, kun hedelmä ja kupla ovat raikkaimmillaan. Metodo classico -viinit ja osa pullokäytetyistä kestävät pidempää kellarointia.