Itävalta tunnetaan erityisesti laadukkaista, selkeärakenteisista ja usein hyvin ruokapöytään sopivista viineistä. Vaikka maa on kooltaan melko pieni, sen viinialueet tuottavat monipuolisesti sekä valkoviinejä että punaviinejä, ja viinikulttuuri on vahvasti sidoksissa paikallisiin rypälelajikkeisiin. Itävallan viineissä korostuvat usein raikas hapokkuus, puhtaat aromit ja tarkka tasapaino, mikä tekee niistä monelle houkuttelevan vaihtoehdon silloin, kun etsii eleganttia mutta helposti lähestyttävää tyyliä.
Viinintuotannolla on Itävallassa pitkä historia, joka ulottuu roomalaisaikaan asti. Maassa on vuosisatojen ajan viljelty viiniä erityisesti Tonavan laaksossa, Itävallan itäosissa sekä Burgenlandissa ja Steiermarkissa. Moderni itävaltalainen viinikulttuuri rakentuu vahvasti perinteiden varaan, mutta samalla maa on tunnettu määrätietoisesta laadun kehittämisestä. Erityisesti 1980-luvun viiniskandaalin jälkeen Itävalta uudisti tuotantonsa perusteellisesti, ja nykyisin sitä pidetään yhtenä Euroopan laatutietoisimmista viinimaista.
Itävallan tunnetuimpia valkoviinilajikkeita ovat Grüner Veltliner ja Riesling. Grüner Veltliner on maan tunnusomainen lajike, josta syntyy monen tyyppisiä viinejä kevyistä ja pirteistä aina täyteläisempiin ja mineraalisiin huippuviineihin. Riesling taas tuo esiin rypäleen tarkkuuden, mineraalisuuden ja kypsän hapokkuuden, erityisesti viileämmiltä rinteiltä. Punaviineistä tärkeimpiä ovat muun muassa Zweigelt, Blaufränkisch ja Pinot Noir, joista etenkin Blaufränkisch tunnetaan ryhdikkäästä rakenteestaan, tummasta marjaisuudestaan ja mausteisuudestaan.
Viinityyleissä Itävalta on paljon muutakin kuin yksittäinen lajike. Maasta löytyy kuivia, aromaattisia valkoviinejä, runsaita ja kypsytyskestoltaan erinomaisia alueviinejä, raikkaita kuohuviinejä sekä makeita jälkiruokaviinejä, joita tuotetaan etenkin Burgenlandin ympäristössä. Eri alueet tuovat viineihin omat piirteensä: Wien tunnetaan esimerkiksi kaupunkiviinikulttuuristaan, Wachau ja Kremstal terävistä ja mineraalisista valkoviineistään, kun taas Burgenland tarjoaa lämpimämpiä ja täyteläisempiä punaviinejä sekä makeita viinejä.
Itävaltalaiset viinit eroavat monista muista viinimaista usein juuri rakenteensa ja ruokaystävällisyytensä ansiosta. Ne eivät yleensä nojaa pelkästään kypsään hedelmäisyyteen, vaan myös hapokkuuteen, mineraalisuuteen ja tarkkaan tasapainoon. Tämän vuoksi ne sopivat hyvin tilanteisiin, joissa viiniltä halutaan puhtautta ja selkeyttä ilman raskautta.
Ruokapöydässä itävaltalaiset viinit toimivat monipuolisesti. Grüner Veltliner sopii erityisen hyvin vaalean kalan, äyriäisten, kasvisruokien ja aasialaisten makujen kanssa. Riesling toimii hyvin mausteisten ruokien, savustetun kalan ja suolaisempien alkupalojen parina. Zweigelt ja Blaufränkisch puolestaan sopivat erinomaisesti naudanlihalle, riistalle, grilliruoalle ja sieniruoille. Myös paikalliset juustot, savustetut ruoat ja yrttiset valmistustavat korostavat viinien luonnetta hyvin.